Näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönotto ja vakiinnuttaminen hoitotyössä

- koulutus esihenkilöille ja ryhmävastaaville

Ensimmäisessä työpajassa tarkastelemme, miten työkulttuuria ja uusia toimintatapoja muutetaan ja vakiinnutetaan hoitotyössä. Teoreettisena viitekehyksenä käytämme SBCC (Social and Behavioral Change Communication) -mallia, jossa on selkeästi määritelty asioita, joita muutoksen pysyvässä läpiviennissä on hyvä huomioida. Määrittelemme mm. avainviestin ja tavoitellun muutoksen konkreettisesti, segmentoimme muutosta koskevat ryhmät ja tunnistamme laajasti kanavia, joita muutoksen vakiinnuttamiseen tarvitaan. Lisäksi tunnistamme syitä muutoksen vastustuksen taustalla ja ymmärrämme, että pysyvä muutos juurtuu vaiheittain ja pidemmän aikavälillä. Opimme keinoja, joilla voimme edistää muutoksen käyttöönottoa ja muutoksen juurtumista arjen työhön. 

Toisessa työpajassa perehdymme näytön käyttöönoton vaiheisiin organisaatiossa: kehittämistarpeiden tunnistaminen, suunnitelma käytön yhtenäistämisestä, käyttöönotto sekä seuranta ja arviointi. Keskitymme konkreettisiin asioihin, miten käyttöönottoa ja toiminnan vakiintumista tulisi arvioida systemaattisesti. Lisäksi käsittelemme muutostilanteissa huomioitavia asioita työyhteisössä: ihmisten osallistamista ja sitouttamista, tunnetyöskentelyn tarvetta sekä muutosviestinnässä huomioitavia asioita. 

Kolmannessa työpajassa tarkastelemme kansainvälistä näyttöön perustuvan hoitotyön mallia ja näemme, mitä osaa olemme itse toteuttamassa. Lisäksi tarkastelemme näyttöön perustuvan päätöksenteon mallia asukas/potilaskohtaisissa tilanteissa. Käytännön esimerkkien kautta oivallamme, miten päätöksiä tehdään näyttöön perustuen tavallisissa hoitotyön tilanteissa. Lopuksi tunnistamme, missä vaiheessa organisaation omat kehittämishankkeet ovat menossa tällä hetkellä ja miten näytön käyttöönotto ja vakiinnuttaminen viedään hallitusti loppuun asti.

Moniammatillinen asiakaslähtöinen tiimityö

Moniammatillinen asiakaslähtöinen tiimityö - kaksi puolen päivän koulutusta

Nykypäivänä moniammatillisilta tiimeiltä edellytetään joustavaa, asiakaslähtöistä toimintaa, roolien ja vastuiden uudelleen määrittelyä, kirkkaita tavoitteita, tehokasta tiedon prosessointia sekä tiimin itseohjautuvaa arviointia ja kehittämistä. Oman ammattikunnan osaamista tulisi pitää vahvasti esillä, ja samalla joustaa perinteisistä ammattirooleista asiakkaan parhaaksi.

Koulutuksen ensimmäisessä osassa syvennymme moniammatillisen tiimityön perusteisiin, teoriatietoon ja näyttöön perustuviin suosituksiin. Perehdymme keinoihin, joiden avulla voimme syventää moniammatillisen tiimin työskentelyä ja hyödyntää paremmin kaikkien osaamista asiakkaan parhaaksi.

Koulutuksen toisessa osassa tarkastelemme omia viestintätaitojamme ja kykyämme rakentaa aidosti toimivaa moniammatillista tiimiä, jossa on luottamusta, avoimuutta ja turvallinen ilmapiiri. Pohdimme oman professiomme vahvuuksia ja tulokulmaa asiakkaan palvelussa sekä miten tuomme esiin omaa osaamistamme tiimeissä. Toisaalta tunnistamme haasteita, joita oman professiomme historia ja totutut toimintatavat saattavat tuoda joustavan moniammatillisen tiimityön eteen.

Koulutus on suunnattu moniammatillisten tiimien avainhenkilöille, jotka työskentelevät useissa tiimeissä ja ovat asiakkaan palvelupolun kannalta keskeisissä rooleissa.

Moniammatillisen tiimityön johtaminen - koulutus esimiehille

Työpajassa tarkastellaan esihenkilötyön keskeisiä kysymyksiä moniammatillisen tiimityön johtamiseen liittyen. Koulutus vahvistaa taitoja johtaa erilaisia moniammatillisia tiimejä ja syventää ymmärrystä asiakaslähtöisen moniammatillisten tiimien näyttöön perustuvista toimintatavoista. Koulutus on suunnattu lähiesimiehille ja johtajille, joiden henkilöstö työskentelee erilaisissa moniammatillisissa tiimeissä.

Ryhmävastaavien valmennus

Ryhmävastaavien valmennus, 4 + 1 valmennuskertaa

Valmennus on tarkoitettu vastaaville hoitajille ja tiimi- ja ryhmävastaaville, jotka toteuttavat lähijohtamista työyhteisössä, mutta osallistuvat myös itse kliiniseen työhön.

Valmennuksessa tarkastellaan ryhmävastaavan monitahoista roolia niin lähijohtajana kuin kollegana arjen työssä ja oman ammattiryhmänsä edustajana moniammatillisessa yhteistyössä. Osallistujat pohtivat omaa kasvuaan ryhmävastavana, tunnistavat vahvuuksiaan ja haasteitaan sekä asettavat itselleen tavoitteita ryhmävastaavan roolissa.

Valmennuksessa perehdytään ryhmän kehittymisen vaiheisiin sekä ryhmävastaavan roolin muutoksiin ryhmän kehittymisen mukaan. Tunnistamme eri vaiheiden sudenkuoppia, ja pohdimme, miten ryhmävastaavan olisi hyvä toimia ryhmän kehittymisen eri vaiheissa.

Opimme, miten työyhteisön psykologista turvallisuutta voi vahvistaa ja miten dialogisuutta ja taitavaa keskustelua edistetään työyhteisössä. Ymmärrämme positiivisen palautteen merkityksen sekä onnistumisten esiin nostamisen tärkeyden. Valmennuksessa vahvistetaan niin ikään ryhmävastaavien taitoja toimia erilaisissa konfliktitilanteissa sekä miten ottaa haastavia asioita esiin työyhteisössä.

Valmennuksessa saadaan työkaluja erilaisten kokousten ja palavereiden fasilitointiin ja keinoja siihen, miten saada kaikkien työyhteisön jäsenet osallistumaan yhteisistä asioista keskusteluun virallisilla foorumeilla. Valmennuksessa vahvistetaan myös ryhmävastaavien ja heidän esimiestensä välistä yhteistyötä. 

Valmennuskokonaisuus muodostuu neljästä varsinaisesta valmennuskerrasta (4 x 3h) sekä seurantatapaamisesta (1,5 h), joka järjestetään noin puoli vuotta valmennuskertojen jälkeen. 

K.I.V.A. duuni® -koulutukset koko työyhteisölle

K.I.V.A. duuni® -koulutukset koko työyhteisölle

Koulutuskokonaisuudessa vahvistetaan hyvän työyhteisön ja aidon tiimityön elementtejä: yhteistä päämäärää, keskittymistä perustehtävään, aktiivista osallistumista ja kunnioittavaa dialogia. Koulutus vahvistaa ammatillista ja vastuullista työotetta ja tekee osallistujia tietoiseksi omasta osuudestaan hyvän työyhteisön rakentamisessa. 

K.I.V.A. duuni® -koulutuksiin kuuluu neljä puolen päivän työpajaa:

Kunnioittava vuorovaikutus

• Mitä on aito tiimityö?
• Kunnioitus tiimikulttuurin perustana
• Dialogisuuden liikennevalot
• Erilaiset viestintätyylit - Vuorovaikutusosaamista voi kehittää
• Harjoituksia aidosta kuuntelusta ja dialogisuudesta

Interventio

• Palautteen antamisen taito
• Palautteen vastaanottamisen taito
• Mistä arjen ristiriidat syntyvät? Mitan arjen ristiriitoja voi sovitella kollegoiden kesken?
• Positiivisen palautteen voima
• Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen työyhteisössä
• Harjoituksia palautteen antamisesta ja palautteen vastaanottamisesta 

Vastuullisuus

• Vastuullisuuden vahvistaminen ja sitoutuminen yhdessä sovittuun
• Perustehtävästä harhauttavat asiat
• Resurssitehokkuus: yhteinen työn koordinointi ja priorisointi, avun pyytäminen ja tarjoaminen, oman osaamisen jakaminen työyhteisössä
• Omasta ja tiimin voimavaroista huolehtiminen: palautuminen ja omasta työkyvystä huolehtiminen

Ammatillisuus

• Ammatillinen rooli vs. persoona
• Vaikuttamisen kehät – Mihin käytämme energiaamme?
• Oikeat foorumit asioiden käsittelyyn ja vaikuttamiseen
• Myönteinen lähestymistapa ja ratkaisun etsiminen yhdessä
• Ammatillisuuden eri määritelmiä, itsearvio omasta ja tiimin ammatillisuudesta

Kirjaamiskoulutukset: Liittyminen Kanta-palveluihin - Mikä muuttuu kirjaamisessa?

Onko meillä asiakaskertomuksen kirjaamisasiat kunnossa Kantaan liittymisen ja uuden lainsäädännön näkökulmasta?

Napakassa kolmen tunnin koulutuksessa käydään läpi keskeiset asiat, jotka meidän tulee huomioida kirjaamisessa, kun liitymme Kanta-palveluihin. Koulutuksessa opitaan selkeä, kohtelias ja asiallinen kirjaamistyyli sekä mitä asioita asiakaskertomukseen tulee kirjata. Pohdimme yhdessä, miten asiakkaat voivat osallistua itse dokumentointiin ja miten asiakaslähtöinen kirjaaminen näkyy, kun asiakkaat ja heidän edustajansa lukevat kirjauksia Omakannasta. 

Koulutuksessa käydään selkeästi läpi, miten sosiaalipalveluiden rakenteinen kirjaaminen näkyy käytännössä, esimerkiksi mitä asiakaskertomusmerkintöjä käytämme. Koulutuksessa kerrataan myös keskeiset kirjaamista ohjaavat säädökset, erityisesti uusi asiakastietolaki. 

K.I.V.A. duuni® -toimintamallin käyttöönotto

K.I.V.A. duuni ® on toimintamalli, jolla vahvistetaan hyvän työyhteisön ja aidon tiimityön elementtejä. Se vahvistaa ammatillista ja vastuullista työotetta sekä tekee osallistujia tietoiseksi omasta osuudestaan hyvän työyhteisön rakentamisessa.

K.I.V.A. duuni -koulutuksissa tarkastellaan omia vuorovaikutustaitoja, ryhmän ilmapiiriä, opitaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä puuttumaan kollegiaalisesti. Toimintamallissa kiinnitetään erityistä huomiota työkavereiden, potilaiden/asiakkaiden, omaisten ja yhteistyökumppaneiden kohtaamiseen.

K.I.V.A. duuni -toimintamalliin sisältyvät koko työyhteisön koulutukset, joissa luodaan yhdessä työyhteisön pelisäännöt ja lasketaan pohja yhteiselle ymmärrykselle aidosta tiimityöstä.  K.I.V.A. duuni® -koulutus osiosta näet koko työyhteisön koulutusten sisältöjä.

Työyhteisössä koulutetaan ”tiimivalmentajia”, joiden tehtävänä on edistää tiimikulttuuria arjessa. Tiimivalmentajat ylläpitävät positiivista henkeä, muistuttavat yhteisistä pelisäännöistä ja perehdyttävät uudet työntekijät tiimikulttuuriin. Tiimivalmentajan tehtäviin kuuluu ”tiimikahvien” pitäminen työyhteisössä. Tiimivalmentajat kokoontuvat omissa verkostotapaamisissa, jossa he arvioivat työyhteisön tilannetta ja suunnittelevat tulevia tiimikahveja.

”Tiimikahvit” on tiimivalmentajien järjestämä työyhteisön rento keskustelufoorumi, joka vahvistaa osallisuuden kokemusta. Tiimikahveilla vaihdetaan kuulumisia ja puhutaan työyhteisön tilanteesta. Tiimikahvit on matalan kynnyksen paikka esittää ajatuksia ja ideoita työn kehittämiseksi. Säännölliset tiimikahvit vahvistavat aidon tiimityön toteutumista ja toimivat tärkeänä keskustelufoorumina arjen asioissa.

K.I.V.A. duuni -toimintamallissa on tärkeää esimiesten pitkäkestoinen sitoutuminen, johtajien omat valmiudet johtaa tiimityötä, tiimivalmentajien tukeminen sekä resurssien mahdollistaminen tiimikahveihin, koulutuksiin ja verkostotapaamisiin. Myös esimiehille on oma valmennuksensa. 

K.I.V.A. duuni® -toimintamallia on kehitetty yhdessä HUSin Malmin sairaalan kanssa vuosina 2015-2017 ja se on palkittu Kunteko -foorumilla 2017.  K.I.V.A. duuni® on Oivakoulutus Oy:lle rekisteröity tavaramerkki.

Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja itsemääräämisoikeuden tukeminen

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen arjessa

Koulutuksessa käydään läpi itsemääräämisoikeuteen liittyvää lainsäädäntöä ja pohditaan, miten asioita toteutetaan työyksikön arjessa. Päätöksentekokyvyn eri tasoja tunnistetaan ja oivalletaan, miten asiakkaan itsenäistä valintojen tekemistä ja päätöksentekoa voidaan vahvistaa arjen tilanteissa. Ympäristöstä ja toimintakulttuurista tunnistetaan asioita, jotka edistävät tai estävät itsemääräämisoikeuden toteutumista. Myös hoitotahdon ja itsemääräämisoikeutta turvaavan suunnitelman merkitys nostetaan esille. Koulutuksessa keskustellaan arjen haastavista tilanteista, joissa turvallisuuden nimissä rajoitetaan itsemääräämisoikeutta. Näihin tilanteisiin opitaan toimintaperiaatteita, joiden avulla pystytään toimimaan eettisesti oikein. Koulutuksessa keskustellaan hyvistä käytännöistä, joilla itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten vahvistaa arjessa.

Osallisuuden vahvistaminen

Osallisuutta käsitellään kolmesta klassisesta näkökulmasta: hyvinvointi, toiminta ja ryhmään kuuluminen. Hyvinvoinnin näkökulmasta tunnistetaan, miten asiakkaan turvallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää. Toiminnan näkökulmasta pysähdytään miettimään, miten asiakkaalla on aidosti mahdollisuus tehdä valintoja, osallistua haluamallaan tavalla ja säilyttää kontrollin tunne omassa elämässään. Koulutuksessa pohditaan myös, miten fyysinen ja sosiaalinen ympäristö edistää tai estää toimintaa ja osallistumista. Ryhmään kuuluminen ja hyväksynnän kokemus ovat niin ikään keskeistä osallisuuden kokemisessa. Yhdessä tunnistetaan keinoja, miten asiakkaamme ryhmään kuulumista, eri tasoista osallistumista ja tekemistä voidaan parhaiten tukea.

Kirjaamiskoulutukset: Päivittäinen kirjaaminen, Toteuttamis- ja hoitosuunnitelmat, RAI aktiiviseen käyttöön

Päivittäinen kirjaaminen

Koulutuksessa vahvistetaan asiakalähtöistä, laadukasta päivittäistä kirjaamista asiakas- tai potilaskertomukseen.  Koulutuksessa vahvistetaan neutraalia ja asiallista kirjaamistyyliä sekä asiakkaan osallisuutta kirjaamiseen. Yhdessä pohditaan kirjaamisen etiikkaa, voimavaralähtöistä kirjaamista sekä ”asiakkaan äänen kuulumista”. Koulutuksessa oivalletaan, mistä asioista olisi tärkeä kirjata päivittäin ja toisaalta mitä asioita ei kuulu dokumentoida. Koulutuksessa herätellään koko työyhteisöä laadukkaaseen kirjaamiseen!

Toteuttamis- ja hoitosuunnitelmat

Laadukkaan päivittäisen kirjaamisen perustana tulisi olla toteuttamissuunnitelma/hoitosuunnitalma, jossa huomioidaan asiakkaan tarpeet laajasti, nostetaan esiin asiakkaalle itselleen tärkeät asiat ja ohjeistetaan selkeästi mm. sairaanhoidolliset asiat. Suunnitelmia tarkastellaan koulutuksessa hoitoprosessin vaiheiden mukaisesti, opitaan laatimaan hoidolle ja palvelulle tavoitteita sekä tekemään säännöllistä arviointia. Koulutuksessa harjoitellaan yhdessä selkeän, asiakaslähtöisen suunnitelman tekemistä.

RAI aktiiviseen käyttöön

Käytännönläheisessä koulutuksessa RAI-arviointituloksia opitaan hyödyntämään täysimittaisesti arjen hoitotyössä. Koulutuksessa käydään läpi työpaikan nykyisiä RAI-käytäntöjä ja tarkastellaan erityisesti RAI-arviointitulosten hyödyntämistä asiakkaiden toteuttamis/hoitosuunnitelmissa. Koulutuksessa opastetaan hyviä RAI-käytäntöjä sekä asiakkaan ja omaisten aktiivista mukaan ottamista. Yhdessä tarkastellaan, mitä huolellinen RAI-arviointi vaikuttaa niin asiakkaan hoidon suunnitteluun kuin vertailutietoihinkin.

Kiireen hallinta ja omasta työkyvystä huolehtiminen

Mistä kiireen tunne syntyy ja miten voimme vahvistaa rauhallista työilmapiiriä, vaikka työtä onkin paljon? Valmennuksessa tunnistamme perustyöstä harhauttavia tekijöitä ja vahvistamme itsensä johtamisen taitoja. Tunnistamme hyvän suunnittelun, itsekurin ja työssä etenemisen tärkeyden, mutta myös joustamisen ja suunnitelmien muuttamisen aikapaineistetuissa tilanteissa. Tarkastelemme työvuorokautta asiakkaan näkökulmasta, tunnistamme työn limittämisen sekä päällekkäisen työajan suunnitelmallisen käytön tärkeyden.

Priorisoimme yhdessä työtehtäviämme: Tunnistamme aikakriittiset tehtävät, joita ei voi siirtää ja toisaalta tehtävät, joita voi ja tulee siirtää, kun työtä on paljon. Keskustelemme myös työn priorisoin herättämistä tunteista, työyhteisön normeista ja kiire-puheesta, jotka vaikuttavat työssämme.

Tarkastelemme myös työpäivän aikaista palautumista sekä työn tauotusta. ”Nuku, syö, liiku ja laula” ovat aivotutkimusten mukaan tärkeimmät palautumista edistävät tekijät. Arvioimme näiden palautumisen kannalta keskeisten elementtien toteutumista ja tunnistamme, miten omaa palautumista ja työkykyä voi tällä hetkellä vahvistaa.

Muistisairaan hoidon erityispiirteet

Vuorovaikutus muistisairaan henkilön kanssa

Koulutuksessa opimme ymmärtämään syvemmin muistisairaan mielen maailmaa ja kohtaamaan hänet hyväksyvästi. Kannustaminen, hyvän mielen ja itsetunnon vahvistaminen arjen kohtaamisissa on avainasemassa. Mieluisa tekeminen ja yhteisöllisyys lisäävät niin ikään muistisairaan hyvinvointia.

Pohdimme myös, miten itsemääräämisoikeutta voi kunnioittaa haastavissakin tilanteissa ja miten autamme muistisairasta päätöksentekotilanteissa. Opimme, miten sanamuistia vahvistetaan ja miten edistämme ymmärtämistä. Koulutuksessa laadimme yhdessä muistisairaan oikeudet.

Arjen elämä ja virikkeellisyys toimintakyvyn kulmakivenä

Tekeminen ja toiminta ovat jokaisen ihmisen perustarpeita. Jokainen meistä tarvitsee onnistumisen kokemuksia, mielekästä tekemistä ja kokemuksen omasta kyvykkyydestä. Koulutuksessa tarkastelemme omia toimintatapojamme ja hoitoympäristöä toimintaa edistävänä tai estävänä tekijänä.

Muistisairaan kohdalla on erityisesti tärkeää olemassa olevien taitojen ylläpito. Arjen askareet ja kodinhoidolliset toimet ovat kuntouttavaa toimintaa parhaimmillaan. On tartuttava hetkeen ja opittavat tunnistamaan ne lukuisat tilanteet ihan tavallisen päivän aikana, joissa toimintakykyä voidaan vahvistaa.

Muistisairaan käytösoireiden ennaltaehkäisy ja hoito

Koulutuksessa katsomme käytösoireiden taakse ja pyrimme ymmärtämään tarpeita, joita muistisairas ilmaisee poikkeavalla käytöksellä. Tunnistamme erilaisia käytösoireita ja perehdymme niiden ennaltaehkäisyyn.

Tutustumme käytösoireiden lääkkeettömään hoitoon sekä lääkehoitoon Käypä hoito -suositusten avulla ja ymmärrämme käytösoireiden systemaattisen kirjaamisen ja arvioinnin tärkeäksi osaksi hoitoa. Koulutuksessa opettelemme PAINAD-kipumittarin käyttöä ja tutustumme 4AT-deliriummittariin.

Hyvä ilmapiiri työntekijöiden kesken ennaltaehkäisee itsessään muistisairaiden käytösoireita. Koulutuksessa pysähdymmekin miettimään, miten itse edistämme rauhallista ilmapiiriä työyhteisössä ja miten se heijastuu asiakkaisiimme.

Saattohoito

Fyysisten oireiden tunnistaminen ja hoito

Koulutuksessa syvennytään kuolemaa lähestyvän oireiden tunnistamiseen ja hoitoon. Koulutuksessa opitaan kivun, hengenahdistuksen, pahoinvoinnin, sekavuustilan ja ahdistuneisuuden tunnistamista ja hoitoa Käypä hoito -suositusten mukaisesti. Koulutuksessa tutustutaan ESAS-oiremittariin sekä PAINAD-kipumittariin, jonka avulla voidaan arvioida kivun voimakkuutta myös silloin, kun henkilö ei itse pysty kertomaan kivustaan. Koulutuksessa painotetaan oikea-aikaisen saattohoitopäätöksen merkitystä, jotta kuoleva henkilö saa tarvitsemansa hyvän saattohoidon.

Kuolevan ihmisen ja omaisten tukeminen

Koulutuksessa kannustetaan aitoon läsnäoloon ja kohtaamiseen kuolevan ja tämän omaisten kanssa. Yhdessä keskustellaan psyykkisen ja sosiaalisen tuen merkityksestä sekä tunnistetaan eri tapoja, tukea voi antaa. Koulutuksessa syvennytään myös hengellisiin tarpeisiin ja olemassaoloon liittyviin kysymyksiin ja annetaan työkaluja asioiden käsittelemiseen vakaumuksesta riippumatta. Henkilökunnan omia voimavaroja sekä työyhteisön tuen merkitystä painotetaan.

Koulutusmateriaalit perustuvat Käypä hoito -suosituksiin, ETENE:n ja STM:n ohjeistuksiin, sekä evankelis-luterilaisen kirkon materiaaleihin kuolevan ihmisen kohtaamisesta.

Valmentava työnohjaus

Valmentava työnohjaus yhdistää työnohjauksellisia elementtejä tavoitteelliseen valmennukseen. Käsiteltävät teemat ja yhteiset tavoitteet sovitaan ennalta. Valmentaja ohjaa yhteistä keskustelua. Tapaamisissa on tilaa yhteiselle yhteiselle pohdinnalle, reflektoinnille ja uuden oppimiselle koko työyhteisönä. Tarvittaessa sovitaan yhteisiä pelisääntöjä ja uusia toimintatapoja arkeen. Jokaisen aktiivista osallistumista keskusteluun tuetaan ja näin vahvistetaan kokemusta siitä, että jokainen on tärkeä työyhteisön jäsen. Osallistujia haastetaan rehelliseen arviointiin niin oman toiminnan kuin koko työyhteisön tilanteen osalta.

Yksi tapaamiskerta kestää puolitoista tuntia. Tapaamisten tarkka määrä sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Toimivana käytäntönä on ollut noin neljä tapaamiskertaa tietyn teeman osalta.  

Muutosvalmennus

Muutosvalmennus koostuu kolmesta valmennuskerrasta, joista kaksi toteutetaan ennen muutosta ja kolmas kerta muutoksen jälkeen. Muutosvalmennus auttaa orientoitumaan edessä olevaa muutokseen, antaa tilaa muutoksen vaatimalle tunnetyöskentelylle ja auttaa työyhteisöä ymmärtämään normaaleja ilmiöitä, joita muutoksen läpivienti tuo mukanaan.

Muutokseen valmistautuminen - ensimmäinen valmennus

Valmennuksissa tarkastelemme edessä olevaa muutosta, jäsennetään sitä pienempiin osiin ja tunnistamme, miten muutos vaikuttaa juuri minun työhöni. Yhdessä pohdimme, miten muutosvalmis työyhteisömme on sekä miten tuemme työyhteisössä toisiamme muutoksen aikana. Yhdessä sanoitamme muutoksen esiin nostamia tunteita ja tulevaisuuden odotuksia. Pohdimme myös, mitä hyvää haluamme tuoda ”vanhasta” mukaan ja mistä haluamme luopua.

Viestintä, osallistaminen ja tunnejohtaminen - toinen valmennus

Viestintä, osallistaminen ja tunnejohtaminen ovat keskeistä muutoksen läpiviennissä. Tunnistamme yhdessä, miten varmistamme hyvän tiedonkulun ja katkaisemme huhuilta siivet. Pohdimme yhdessä, mikä tällä hetkellä on selvää ja mikä epäselvää, mistä olemme huolissamme ja mitkä asiat ovat hyvin. Pohdimme myös, mitkä ovat oikeita foorumeita käsitellä muutokseen liittyviä asioita, jotta työyhteisössä on työrauha keskittyä perustehtävään. Tunnistamme, mitkä ovat osallistumisen tavat ja mahdollisuudet tässä muutoksessa ja mitkä asiat ovat vaikutuspiirimme ulkopuolella. Hallinnan tunnetta vahvistaa, kun keskitymme perustehtävään muutoksen eri vaiheissa.

Muutoksessa eläminen, katse perustehtävässä - kolmas valmennus

Muutoksen jälkeisessä valmennuksessa annamme itsellemme kiitosta onnistumisista ja toistemme tukemisesta. Yhdessä arvioimme, miten olemme omalta osaltamme onnistuneet muutoksen läpiviennissä sekä perustehtävässä uuden vaiheen aikana. Suuntaamme katsetta tulevaisuuteen ja yhdessä pohdimme, missä haluamme edelleen kehittyä joustavana ja avoimena työyhteisönä.

TYHY- ja kehittämispäivät

Räätälöimme teille sopivan sisällön työyhteisölle ajankohtaisista teemoista työhyvinvointi- ja kehittämispäiville. Positiivisen lähestymistavan kautta nostetaan esille työyhteisön vahvuuksia ja yhteisiä onnistumisia.

Suosittuja teemoja ovat olleet mm. vuorovaikutukseen liittyvät aiheet, yhteisten pelisääntöjen laatiminen ja ammatillisuuden vahvistamiseen liittyvät teemat. Toimivana käytäntönä on ollut puolen päivän mittainen koulutuksellinen osuus, jossa on paljon yhteistä keskustelua ja käytännön harjoituksia.

K.I.V.A. duuni®  kehittämispäivään

K.I.V.A. duuni ®- koulutukset ovat suosittuja työhyvinvointi- ja kehittämispäivillä. Ne soveltuvat erinomaisesti työyhteisötaitojen buustaamiseen, avoimen keskustelukulttuurin ja vastuullisuuden vahvistamiseen. 

Yksi  K.I.V.A. duuni® -koulutus on kolmen tunnin mittainen osallistava työpaja, jossa aiheena on jokin seuraavista K.I.V.A. duuni® teemoista:

K - Kunnioittava vuorovaikutus

I  - Interventio (palautteen antaminen ja vastaanottaminen, hyvän huomaaminen) 

V  - Vastuullisuus

A - Ammatillisuus

Työpajojen tarkemmat sisällöt löydätte kohdasta: K.I.V.A. duuni® -koulutukset koko työyhteisölle:

https://oivakoulutus.fi/koulutustarjonta.html